Uni

10 tärkeää asiaa, joita hyvän yöunen aikana tapahtuu

Milloin viimeksi heräsit aamulla ja tunsit olevasi todella levännyt?

Ei vain niin, että olit nukkunut riittävästi tunteja, vaan että kehosi tuntui palautuneelta, ajatukset kulkivat kirkkaasti ja uuteen päivään oli mukava lähteä.

Uni on yksi ihmisen tärkeimmistä hyvinvoinnin perustekijöistä. Silti siitä tingitään usein ensimmäisenä, kun arki täyttyy työstä, kiireestä ja velvollisuuksista.

Moni ajattelee nukkumista vain lepäämisenä. Todellisuudessa unen aikana elimistössä tapahtuu valtava määrä aktiivisia prosesseja.

Kun sinä nukut, aivosi käsittelevät tietoa, hermostosi säätelee toimintaansa, kudoksesi uusiutuvat ja elimistösi valmistautuu seuraavaan päivään.

Mitä kaikkea hyvän yöunen aikana oikein tapahtuu?

1. Hermosto saa mahdollisuuden rauhoittua

Päivän aikana hermostomme reagoi jatkuvasti ympäristön tapahtumiin, fyysiseen rasitukseen, ajatuksiin ja tunteisiin.

Nukkuessamme autonomisen hermoston toiminta muuttuu.

Erityisesti rauhallisen NREM-unen aikana parasympaattisen hermoston vaikutus yleensä vahvistuu. Syke hidastuu, verenpaine laskee ja elimistön kuormitus vähenee.

REM-unen eli vilkeunen aikana hermoston toiminta puolestaan vaihtelee enemmän.

Hyvä yöuni tukee autonomisen hermoston normaalia säätelyä.

Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun arkeen kuuluu paljon kiirettä, stressiä tai fyysistä kuormitusta.

2. Aivot käsittelevät ja järjestävät päivän tapahtumia

Aivot eivät sammu unen aikana.

Ne käsittelevät päivän aikana opittuja asioita, vahvistavat muistijälkiä ja muokkaavat hermosolujen välisiä yhteyksiä.

Uni on välttämätöntä oppimiselle, muistille ja normaalille tiedonkäsittelylle.

Unen aikana tapahtuu myös muutoksia aivojen nestevirtauksissa ja aineenvaihduntatuotteiden poistumisessa. Näiden puhdistumiseen liittyvien mekanismien merkitystä tutkitaan edelleen aktiivisesti.

Riittämätön uni voi heikentää tarkkaavaisuutta, muistia ja päätöksentekokykyä.

Hyvin nukutun yön jälkeen ajatus kulkee usein kirkkaammin, koska aivot ovat saaneet tarvitsemansa unen.

3. Lihakset ja muut kudokset uusiutuvat

Fyysinen rasitus kuormittaa lihaksia ja muita kudoksia.

Elimistössä tapahtuu jatkuvasti proteiinien hajottamista ja uusien proteiinien muodostamista. Nämä prosessit jatkuvat myös nukkuessamme.

Syvän unen yhteydessä kasvuhormonin eritys on tyypillisesti runsasta. Kasvuhormoni osallistuu kudosten aineenvaihdunnan ja kasvun säätelyyn.

Lihasten palautuminen ei kuitenkaan tapahdu vain unen aikana, eikä se riipu yksittäisestä hormonista.

Siihen tarvitaan myös riittävästi energiaa, proteiinia ja sopivaa fyysistä kuormitusta.

Univaje voi heikentää fyysistä suorituskykyä ja harjoitteluun sopeutumista.

Hyvä uni antaa elimistölle paremmat edellytykset palautua päivän fyysisestä kuormituksesta.

4. Sydän ja verenkierto saavat kevyemmän kuormituksen

Unen aikana sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta muuttuu.

Normaalisti syke ja verenpaine laskevat erityisesti NREM-unen aikana.

Tämä vähentää sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitusta osan yöstä.

Riittämätön tai jatkuvasti häiriintynyt uni on tutkimuksissa yhdistetty kohonneeseen verenpaineeseen ja suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

Myös unen säännöllisyydellä on merkitystä.

Hyvä uni on siten tärkeä osa sydänterveyden ylläpitämistä.

5. Immuunijärjestelmän toiminta saa tukea

Elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee unta toimiakseen normaalisti.

Uni vaikuttaa immuunisolujen toimintaan, tulehdusviestintään ja immuunimuistin muodostumiseen.

Tutkimuksissa riittämätön uni on yhdistetty heikentyneeseen immuunivasteeseen ja suurempaan alttiuteen joillekin infektioille.

Myös rokotusten jälkeisen immuunivasteen muodostuminen voi hyötyä riittävästä unesta.

Hyvä uni ei tietenkään estä kaikkia sairauksia, mutta se tukee elimistön puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa.

6. Hormonitoiminta ja aineenvaihdunta säätyvät

Unella on tärkeä yhteys elimistön hormonitoimintaan.

Kasvuhormonin lisäksi uni vaikuttaa muun muassa kortisolin vuorokausirytmiin sekä ruokahalun ja energiatasapainon säätelyyn.

Riittämätön uni voi muuttaa nälän ja kylläisyyden kokemista sekä lisätä energiapitoisten ruokien houkuttelevuutta.

Univaje voi myös heikentää insuliiniherkkyyttä ja vaikeuttaa verensokerin normaalia säätelyä.

Siksi riittävä uni on tärkeää paitsi jaksamisen myös aineenvaihdunnan terveyden kannalta.

7. Kipuherkkyyden säätely saa tukea

Tämä on erityisen kiinnostava asia lihas- ja nivelkivuista kärsiville.

Uni ja kipu vaikuttavat toisiinsa.

Huonosti nukuttu yö voi lisätä kipuherkkyyttä. Tällöin samat kehon tuntemukset voivat tuntua voimakkaammilta kuin hyvin nukutun yön jälkeen.

Toisaalta kipu voi vaikeuttaa nukahtamista ja aiheuttaa yöllisiä heräämisiä.

Näin voi syntyä kuormittava kierre, jossa huono uni lisää kipuherkkyyttä ja kipu puolestaan häiritsee unta.

Riittävä uni tukee hermoston normaalia kivunsäätelyä.

Jos keho tuntuu aamuisin jäykältä, aralta tai kipeältä, kannattaa lihasten lisäksi kiinnittää huomiota myös unen laatuun.

Hyvä uni ei kuitenkaan poista kaikkia kivun syitä.

8. Muisti ja oppiminen vahvistuvat

Päivän aikana opimme jatkuvasti uusia asioita.

Ne voivat liittyä työhön, liikkumiseen, uusiin taitoihin tai tavallisiin arjen kokemuksiin.

Unen aikana aivot käsittelevät ja vahvistavat osaa näistä muistijäljistä.

Sekä NREM- että REM-unella on merkitystä erilaisissa oppimis- ja muistiprosesseissa.

Riittävä uni tukee keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja uusien asioiden omaksumista.

Tämä on tärkeää kaikenikäisille ihmisille.

9. Mieliala ja tunteiden säätely hyötyvät

Uni vaikuttaa merkittävästi siihen, miten koemme ja käsittelemme tunteita.

Riittämätön uni voi lisätä ärtyneisyyttä, heikentää stressinsietokykyä ja vaikeuttaa tunteiden hallintaa.

Hyvin nukutun yön jälkeen arjen vastoinkäymiset voivat tuntua helpommin hallittavilta.

Uni tukee aivojen normaalia tunteiden säätelyä ja psyykkistä hyvinvointia.

Siksi palautumisesta puhuttaessa ei pitäisi tarkastella vain fyysistä kehoa.

Myös mieli tarvitsee unta.

10. Elimistö valmistautuu uuteen päivään

Hyvä yöuni on monen samanaikaisen tapahtuman kokonaisuus.

Hermoston toiminta säätyy, muistijälkiä käsitellään, aineenvaihdunta jatkuu ja elimistö ylläpitää kudostensa normaalia toimintaa.

Kun unta saadaan riittävästi, seuraavan päivän fyysinen ja henkinen suorituskyky ovat yleensä paremmalla tasolla.

Riittävä uni tukee myös reaktiokykyä, tarkkaavaisuutta ja turvallista toimintaa esimerkiksi liikenteessä ja työssä.

Hyvä yöuni ei siis ole vain edellisen päivän rasituksesta palautumista.

Se on myös valmistautumista seuraavaan päivään.

---

Syvä uni ja REM-uni – miksi molempia tarvitaan?

Yöuni muodostuu useista unijaksoista, joissa vuorottelevat NREM-uni ja REM-uni.

Syvä NREM-uni liittyy muun muassa autonomisen hermoston rauhallisempaan toimintaan, kasvuhormonin eritykseen ja tiettyjen muistijälkien vahvistumiseen.

REM-uni eli vilkeuni puolestaan osallistuu esimerkiksi muistitoimintoihin ja tunteiden käsittelyyn. Sen aikana nähdään usein eläviä unia.

Molemmat ovat tärkeitä.

Siksi unen laatua ei voi arvioida pelkästään syvän unen määrän perusteella.

Myöskään älykellon ilmoittamat univaiheet eivät ole tarkkoja lääketieteellisiä mittauksia, vaikka ne voivat auttaa seuraamaan unirytmin yleisiä muutoksia.

Kuinka paljon unta ihminen tarvitsee?

Useimmille aikuisille suositellaan noin 7–9 tunnin yöunta.

Yksilöllinen unentarve vaihtelee. Joku voi voida hyvin hieman yli seitsemän tunnin unilla, kun taas toinen tarvitsee säännöllisesti kahdeksan tai yhdeksän tuntia.

Unen määrän lisäksi merkitystä on sen laadulla ja säännöllisyydellä.

Hyvästä unesta kertovat usein se, että aamulla olo tuntuu levänneeltä, päivällä pysyy virkeänä eikä jatkuvaa voimakasta uneliaisuutta esiinny.

Jos nukkuu toistuvasti riittävästi mutta herää silti väsyneenä, taustalla voi olla esimerkiksi uniapnea, muu unihäiriö tai terveydellinen ongelma, joka kannattaa selvittää.

Mitä jos uni jää jatkuvasti liian vähäiseksi?

Yksittäinen huonosti nukuttu yö ei yleensä aiheuta pysyvää haittaa.

Jos unen puute kuitenkin jatkuu viikkoja tai kuukausia, vaikutukset voivat näkyä monella tavalla.

Keskittymiskyky voi heikentyä, mieliala muuttua, fyysinen kuormitus tuntua raskaammalta ja palautuminen vaikeutua.

Myös kipuherkkyys ja aineenvaihdunnan häiriöiden riski voivat lisääntyä.

Erityisen tärkeää on ymmärtää, ettei jatkuvaa univajetta voi täysin korjata yksittäisellä pitkällä yöunella. Säännöllinen riittävä uni on palautumisen perusta.

Hyvä uni on sijoitus omaan hyvinvointiin

Nykyisessä arjessa arvostetaan usein tehokkuutta, suorittamista ja jatkuvaa tekemistä.

Uni saatetaan nähdä aikana, joka on pois muusta elämästä.

Todellisuudessa asia on lähes päinvastoin.

Riittävä uni auttaa meitä jaksamaan, liikkumaan, ajattelemaan, oppimaan ja nauttimaan elämästä paremmin.

Lihasten ja hermoston hyvinvoinnin näkökulmasta uni on yhtä tärkeä huomioida kuin ravitsemus, liikunta ja muu palautuminen.

Hieronta ja faskiankäsittely voivat lievittää lihaskireyden tunnetta ja kipua, mutta nekään eivät korvaa riittävää yöunta.

Jos kehosi tuntuu jatkuvasti kuormittuneelta, yksi tärkeimmistä kysymyksistä voikin olla:

Milloin viimeksi annoit itsellesi mahdollisuuden nukkua niin pitkään ja hyvin kuin kehosi tarvitsee?

---

Hoitopaja – Keho • Mieli • Tasapaino

Hoitopajalla hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena. Kehon kuormitus, palautuminen, uni, ravitsemus ja mielen hyvinvointi vaikuttavat kaikki siihen, miltä arki tuntuu.

Hyvinvointi ei synny pelkästään siitä, mitä teemme. Siihen vaikuttaa myös se, kuinka hyvin annamme itsellemme mahdollisuuden palautua.

Hoitopaja

Kainuuntie 5, Lieksa

045 78 3 873 03

www.hoitopaja.com